Eero ja JP odottivat minua kentällä, jonne olin tehnyt heille 10 esteen tarkkuuskokeen, jonka pystyi suorittamaan kahteen eri suuntaan. Esteet olivat noin 20 cm leveämpiä kuin vaunut, joten tarkkuutta todellakin tarvittiin. Valjakko lähestyi ensimmäisiä esteitä reippaassa käynnissä. Ehkä hieman liian reippaassa sillä Eero suorastaan jyräsi ensimmäiset kaksi estettä. JP otti reippaasti pidätteitä ja Eero seisastui paikalleen. Uuden yrityksen jälkeen esteet alkoivat ohittua virheittä ja Eerokin oli keskittynyt siihen mitä tehtiin. Viimeisimpänä haasteena oli 4 estettä, jotka olivat ns. sarjassa. Valjakon pitäisi siis ajaa täysin suoraan lähes koko kentän pituinen matka pudottamatta yhtäkään palloa. JP piti ohjat tasaisina koko matkan ja Eerokaan ei herkkyydestään huolimatta vaihtanut kurssia tarvittua enempää. Loppuverryttelyksi JP ja Eero päättivät juosta radan läpi niin lujaa kuin vain pääsisivät, pallojen putoilusta välittämättä.

Katselin kun kentälle ohjastettiin pienehkö, mutta ketterän näköinen ori, jonka liikkeitä seurasin kun sitä kun sitä lämmiteltiin. Otimme aluksi voltteja, jotta poni alkaisi pehmetä kyljistä ja niskasta: reilusti taivutuksia volteilla hitaassa mutta eteenpäinpyrkivässä ravissa. Eero kiisteli ohjastajan kanssa siitä kumpi ohjaa ja ohjasiko kärryillä istuva ihminen häntä oikeaan suuntaan - Eeron mielestä ei, se olisi välttämättä halunnut päästä tekemään volttia vastakkaiseen suuntaan. Pienen tappelun jälkeen poni luovutti ja suostui ohjastajan ajettavaksi. Ponin kaula alkoi kaartua hienosti ja kaviot polkivat tasaista tahtia hiekka kentällä.

Sen jälkeen otimme pitkille sivuille pysähdyksiä suoraan ravista. Alussa pysädykset eivät olleet täysin puhtaita: muutama käyntiaskel tuli aina väliin. Pienellä hionnalla pysähdykset alkoivat kuitenkin sujua, ja muutama hieno pysähdyskin nähtiin! Poni alkoi notkistumaan ja polkemaan enemmän jaloillaan ja tekemään selällään enemmän töitä. Seuraava tehtävä oli laukata hitaasti, mutta pyörein ja eteenpyrkivin askelin. Muutaman kerran Eero pudotti raville, mutta pienellä opastuksella ja tarpeeksi nopeilla reaktioilla ponin laukka pyöristyi hienosti. Sitten vaihdettiin suuntaa ja annettiin ponin hetken levätä.

Viimeisenä valjakko teki suuren kahdeksikon: toinen puoli ravissa ja toinen laukassa. Poni alkoi näyttää tässä vaiheessa todella hienolta, ja valkoista vaahtoakin tippui sen ryntäille. Kahdeksikon jälkeen testattiin leikkimielisesti ohjastajan taitoja ja laitettiin hänet ajamaan yhdellä kädellä, mikä osoittautuikin todella haastavaksi.

Lopuksi valjakko verrytteli kevyesti ravissa ja sitten annettiin ponin hengityksen tasaantua käynnissä. Eeron ohjattavuudessa oli toisinaan hieman vaikeuksia, mutta valmennuksista suoriuduttiin silti kunnialla. Uskoisin, että Eerokin pääsee pitkälle tiukalla treenaamisella.

JP:n ja Eeron verryttelyt sujuivat reippaissa merkeissä. Poni asettui ja taipui hyvin, suoristui kun pyydettiin, liikkui koko kropallaan ja esitteli varsin lennokkaita askeleita. Pikku hurmurin verryttelyt olivat miellyttävää katseltavaa, eikä verryttelytehtävien parissa kauaa nokka tuhissut. Valjakon ollessa valmis siirryimme treenaamaan valjakkopuolen kouluohjelmaa.

Rata alkoi harjoitusravilla ja muutamalla täyskaarrolla, niistä siirryttiin voltteihin (halkaisija 20m) ja pysähdys – peruutus 5 askelta – harjoitusravia. Tähän mennessä rata oli sujunut hienosti, Eeron askeleet olivat tahdikkaat, eteenpäinpyrkimys hyvä, voltit symmetrisiä ja orin peruutus suora. JP piti orinsa hyvin kuolaintuntumalla, yhteistyö pelasi ja valjakosta näki, että töitä on tehty ennenkin. Peruutuksesta Eero nosti ravin turhia kiirehtimättä, ja ravi oli saman tien hyvätahtista. Rata jatkui puolirataleikkaalla lisätyssä ravissa, siitä käyntiä kuolaintuella ja vapailla ohjilla, ohjien kokoamisen jälkeen harjoitusravia ja nelikaarinen kiemuraura, lopuksi pysähdys, tervehdys ja radalta poistuminen harjoitusravista. Eeron lisätty ravi oli komeaa katseltavaa, kiemurauran aikana poni asettui ja suoristui hyvin ja kaaret olivat saman kokoiset.

Ohjelma toistettiin vielä kahdesti, vaikkei korjattavaa oikein ollutkaan, pikkujuttuja sieltä täältä. Eero teki kolme hienoa rataa, joilla olisi varmasti kurvattu luokan kärkeen, jos kyseessä olisi ollut kisatilanne.

Pääsin pitkästä aikaa valmentamaan valjakkoajoa, ja tiesin valmennettavasta valjakosta naurettavan vähän. Odotin jostain syystä hevosta, ja nähtyäni shetlanninponin, mietin että onkohan tämä nyt taas sellainen valmennus, jossa täytyy huutaa ohjeita suu kuivana koittaen voittaa omalla puhenopeudella shettiksen mahdolliset nopeatahtiset päähänpistot ja toimintanopeuden. Kehotin valjakkoa tekemään omaan tahtiin tarvittavan määrän alkulämmittelyjä, että päästäisiin tekemään töitä kunnolla. Silmäilin pientä ponia uteliaana valjakon lämmitellessä; se ei vaikuttanut mitenkään erikoiselta tai järin mieleenpainuvalta. Eero vaikutti rauhalliselta ja tasaiselta kaverilta.

Eeron herkkyys, kuuliaisuus ja notkeus tulivat upeasti esille kouluosuudessa. Aloitimme työskentelyn temmonvaihteluilla, mutta se oli Eerolle ilmeisesti turhan helppoa. Eero kuunteli kuskiaan ja teki tottelevaisesti jokaisen asian, mitä ponilta pyydettiin. Kolmen metrin peruutus taas sujui hieman jähmeämmin. Kehotin ohjastajaa vain toistamaan apunsa orille, joka totteli sitten, ja peruutti kiltisti mutta hitaasti toivotun matkan, ennen kuin sai luvan jatkaa matkaa. Toistimme peruutusharjoituksen muutamaan otteeseen, ja sen sujuessa siirryimme seuraavaan tehtävään. Pyysin valjakkoa kulkemaan loivaa kiemurauraa muutaman kerran käynnissä näin alkuun, jonka jälkeen kehotin siirtymään raviin. Ravissa tehtävän toisto oli hieman vaativampaa, mutta siinä ei esiintynyt suuria ongelmia. Pienellä opastuksella valjakon kiemuraurasta tuli komeaa katseltavaa. Koska en kokenut kyenneeni vielä auttamaan valjakkoa konkreettisesti missään ongelmassa ja valmennuksen tahti oli muutenkin ollut varsin ripeä, päätin ottaa vielä muutaman lyhyen tehtävän valmennukseen. Pyysin valjakkoa tekemään siirtymisiä lisätystä ravista koottuun raviin ja takaisin, sitten tekemään siirtymisiä ravin ja käynnin välillä ja lopuksi tekemään käynnissä pysähdyksiä. Eero tuntui olevan liian menotuulella, että olisi malttanut seistä paikallaan kymmentä sekuntia. Turhankin usein laskettuani vasta viiteen, alkoi Eero jo siirrellä jalkojaan. Usealla toistolla saimme ponin seisomaan kymmeneen asti paikoillaan, ja sitten se kiiruhtikin jo liikkeelle. Valmennuksen alkuun verrattuna Eeron liikkeisiin oli tullut hieman näyttävyyttä lisää ja se keskittyi tehtäviin kunnolla tehden ne huolella loppuun asti. Kiitin valjakkoa valmennuksesta ja kehotin heitä suorittamaan loppuverkan omaan tahtiin.

Saavuin Päivärinteen tallille hyvissä ajoin ennen valmennuksemme alkua. Tänään ideana olisi treenata valjakon tarkkuutta ja näppäryyttä erilaisilla pujottelu- ja siirtymäharjoituksilla. Olin koonnut kentälle radan kartioista ja puomeista. Valjakon saapuessa vaihdon ajajan kanssa muutaman sanan ja silmäilin varusteet päällisin puolin. Päätin kiristää poskiremmejä hieman, ettei kuolain pääse nipistämään ponin suunpieliä. Eero ja JP olivat jo käyneet lenkillä lämmittelemässä joten pääsimme suoraan aloittamaan tehtävät. Aluksi valjakko teki hieman siirtymisiä kaarevilla linjoilla. Halusin Eeron reagoivan hieman herkemmin varsinkin ravi- ja laukkanostoissa. Valjakko hioi siirtymisiä ja ympyröitä niin kauan kunnes poni tuntui olevan hyvin kuulolla. Tästä siirryimme pujottelemaan kartioilla ja tekemään tarkkoja kulmia puomien väleihin. Tässä valjakko oli selvästi haka. Emme tehneet turhaan hirveän monta toistoa, tehtävät menivät hienosti sujuen joten päätimme pitää valmennuksen lyhyenä jotta ponille jäisi hyvä mieli tehtävistä. Hienoa työskentelyä, tätä tulisin mielelläni useamminkin katsomaan!

Komea shettisori ohjastettiin kentälle. Poni kulki reippaasti ja kaarsi kaulaansa näyttävästi askeltaen. Tervehdin JP:tä ja annoin hänen verrytellä poniaan rauhassa. En ollut koskaan ennen pitänyt valjakkovalmennuksia, joten ensimmäinen valmennus voi olla vaatimaton, mutta pyrin hyvään lopputulokseen.

Alkuverrytelyiden aikana ei tullut ongelmaa. Eero kulki reippaasti ja poni taipui hyvin. Verryttelyiden jälkeen aloitettiinkin sitten valmennus.Aluksi pyysin JP:tä tekemään hieman siirtymisiä. Eero oli koko ajan kuuliainen ja poni suoriutui siirtymistä keposesti. Seuraavaksi pyysinkin JP:tä pujottelemaan hieman kartioilla. Eero pujotteli kartiot näppärästi, eikä ongelmaa tullut, joten päätin vielä viimeiseksi laittaa valjakon tekemään hieman kiemurauria. Niissäkään ei tullut ongelmaa, joten päätin lopettaa valmennuksen tähän. Olihan Eero suoriutunut tehtävistä hyvin.

Tuttu poni kulki reippain askelin kentälle. Shettis ori oli vasta valmennettu Eero, jota ohjasti myösin tuttu henkilö JP. Tervehdin JP:tä hymyillen ja vaihdoimme parit kuulumiset. Jutustelun päätteeksi, JP sanoi käyneensä Eeron kanssa ennen valmennusta pienen kävelylenkin, joten pystyimme aloittamaan valmennuksen heti.

Olimme viime kerralla tehneet hieman siirtymisiä, pujottelua kartioilla sekä kiemurauria. Päätinkin tehdä tästä valmennuksesta heti erinlaisen, jotta saisin ponista uutta tuntumaa. Muutenkin samat kaavat olisivat loppu peleissä melko tylsiä tehtäviä. Niimpä pistin JP:n menemään Eeron kanssa harjoitusraviin, tehden samalla hieman voltteja. Eero ravasi reippaasi kaula kaarella, kuunnellen tarkkaavaisesti JP:n apuja. Harjoitusravin jälkeen pyysin JP:tä tekemään hieman peruustuksia sekä käynti-ravi, ravi-laukka ja käynti-laukka siirtymisiä. Eero suoriutui siirtymisistä ja peruutuksista moitteettomasti, joten annoin JP:n laittaa ponin käyntiin. Kun poni oli saanut uutta puhtia, pyysin JP:tä menemään Eeron kanssa vielä lopuksi hieman lisättyä ravia, volttien kera. Valmennuksen loputtua annoin JP:n verrytellä ponin itsenäisesti.

Tänään sää oli hieman harmaa, mutta satunnaista tihuttelua lukuunottamatta ei kuitenkaan sateinen, joten olin päättänyt, että uskaltaisimme harjoitella kentällä. Olin tänään lupautunut pitämään JP:lle ja Eerolle valjakkovalmennuksen. Hiukan minua jännitti, sillä en ollut pitänyt kovinkaan montaa valjakkovalmennusta aikaisemmin. Saapuessani kentälle olittekin jo lämmittelemässä isolla pääty ympyrällä ravissa ja käynnissä. Tarkkailin työskentelyänne hetken aikaa kauempaa ja vakuutuin tavasta, jolla ohjastit reipasta ponipoikaa varmasti, mutta helläkätisesti. Asteltuani kentälle kutsuin teidän kentän keskelle kertoakseni, mitä haluaisin teidän tänään harjoittelevan. Tutkittuani aamupäivän valjakko.ohjelmia toimistossani olin päätynyt 4-kaarisen kiemurauran harjoitteluun ensin käynnissä ja sitten ravissa. Aloitimme kuitenkin harjoittelun astetta helpommalla 3-kaarisella kiemurauralla, mistä selvisitte oikein hyvin sekä käynnissä että ravissa. Seuraavaksi siirryimme 4-kaarisen kiemurauran pariin, mikä sujui teiltä hyvin käynnissä. Ravissa Eero olisi halunut hieman oikoa kaarteissa, mutta pidit hyvin ulko-ohjan tiukkana ja asetuksen menosuunnaan mukaisesti etkä näin ollen päästänyt oria karkaamaan pois kaarelta. Jouduitte kuitenkin yrittämään pariin otteeseen ennenkuin olin suoritukseenne tyytyväinen. Yleisestiottaen valmennus kanssanne sujui hyvin, mutta voisitte harjoittella kotona erikokoisia kiemurauria enemmän.