RIP ✝ Huovilan Si Jolie (20.2.2019)
Huovilan Si Jolie
Hiirakko shetlanninponitamma, 98 cm
Syntynyt 10.7.2019, rekisterinumero VH18-017-0189
Kasvattanut JP, Huovilan Ratsutila
Omistaa JP (VRL-01948), Fellbury Stud
Kisaeläkkeellä
Luonnekuvaus
Pieni Jolie saapui rikastuttamaan Huovilan elämää tempuillaan ja tempauksillaan maaliskuussa 2018. Olin itse varsojensuunnitteluhuuruissani tehnyt villin päätöksen yhdistää kaksi varsin omapäistä ponia, ja lopputulos olikin tämä hiirakko, usein nimensä huonosti kantava keppostelija. Jolie tunnetaan yleismaailmallisesti Huovilassa sinä ponina, joka pelottelee pikkulapset pois tarhansa reunalta korvat luimussa, syö itsensä kipeäksi ja elävöittää tylsiä treenejä muutamilla pukkilaukkaspurteilla. Oikeasti se ei kuitenkaan ole koko totuus tästä ponista, jonka pinnan alla on muutakin, kun siihen vain malttaa tutustua.
Jolie on ehdottomasti perinyt emältään tarpeen diivailla ja olla muutenkin mahdollisimman hankala. Ponilaumassa Jolie yrittää pomottaa kaikkia muita iästä ja koosta riippumatta. Erityisesti uuden ponin muuttaessa talliin Jolie on ensimmäisenä pihaton porteilla vastassa pistämässä maakrapuja ruotuun. Jolie nauttii enemmän ajanvietosta ulkona kuin sisällä (paitsi jos on mutaista tai loskaista), ja tamman sisälle noutaminen onkin yksi työmaa itsessään. Nähdessään riimunnarun Jolie lähtee peruuttamaan tai jopa juoksemaan pois paikalta, ja tamma tuntuu muutenkin keksivän kuukausittain uusia temppuja hoitajien hämäämiseksi - esimerkiksi tarhan ympäri laukkaaminen tai toisen ponin taakse piiloutuminen ovat Jolien tavaramerkkejä, joista uusia hoitajia aina varoitellaan.
Jolie on vähän oikukas ja herkkä poni käsitellä, mutta pahimmat temput pääsee välttämään viemällä tamman suoraan ketjuihin tallikäytävälle, missä Jolielle ei ainakaan iske houkutus päästä karkaamaan vapauteen karsinastaan. Jolien harjaus ja varustus tuntuvat monen mielestä olevan yhtä miinaharavaa, sillä yksikin väärä liike tai liian ronski ote saavat Jolien polkemaan kavioillaan maata, ja lopulta lähintä ihmistä tai elukkaa, joka siinä vieressä erehtyy oleilemaan. Erityisesti kengittäjät ja eläinlääkärit saavat Jolien toisinaan oikein kunnolla hermostumaan, minkä vuoksi tällä tammalla käykin tarkastamassa vain vakiohenkilöt. Taluttaessa Jolieta voi aina olla varautuneena pahimpaan, sillä vaikka tamma kulkisikin nätisti vierellä, se ei tarkoita etteikö sillä olisi ässää hihassa siltä varalta, jos taluttajan huomio herpaantuu liian pitkäksi aikaa.
Yleensä kun kuulen tallilaisten keskustelen Huovilan shettiksistä keskenään, on Jolie se tarinoiden kauhuponi, joka heittelee huvikseen ratsastajia selästään ja riistäytyy täysin käsistä pelästyttyään jotain aivan turhaa. Suurin osa näistä juoruista ovat yhtä päättömiä kuin miltä ne kuulostavatkin, sillä vaikka Jolie tykkääkin leikkiä hankalaa tammaa ja pimeän tullen säpsynä ponina saattaakin säikähdellä pienistä, se ei kuitenkaan ole tahallaan ilkeä ratsu- tai kärryponi. Okei, ehkä joskus pukittelua se harrastaa jos treeni on oikein tylsä ja jumittaa paikallaan, eikä neidillä ole yhtään intoa hioa samaa etuosakäännöstä kahdettakymmenennettä kertaa.
Tähän loppuun haluaisin kuitenkin paljastaa jotain Joliesta. Vaikka Joliella onkin kova tarve esittää hankalaa ja vähän äksyäkin, on se pohjimmiltaan kuitenkin oikea yhden ihmisen lellikkiponi. Uusien ihmisten kanssa Jolie on varautunut ja siksi hankalahoitoinen, mutta ne ihmiset, jotka tammaa ovat hoivanneet, ratsastaneet ja kouluttaneet varsasta asti, tietävät sen todellisen luonteen. Jolie ei ole vaikea, kun tietää ne pienet kohdat mistä tamma on arka tai kutiseva, tai kun tietää millä tavalla sitä pitää ratsastaa eteenpäin. Mikään kauhuratsu se ei ole, sen voi todeta jo pelkästään seuraamalla tamman suoritusta valjakkoajo- tai kouluratsastuskisoissa tutun ihmisen kanssa. Pystyessään luottamaan ratsastajaansa tai ohjastajaansa täysin, kulkee Jolie kuin ajatuksen voimalla. Sen liikkeet ovat temmokkaat, ripeät ja tasaiset istua, se on herkkä kaikille avuille ja on äärimmäisen kestävä. Luottamus, jonka eteen on tehty työtä vuosien ajan näkyy kaikista kirkkaiten silloin, kun Jolie pääsee tekemään töitä suosikki-ihmistensä kanssa. Jolie on pieni hiomaton timantti, johon tutustuminen vie aikansa, mutta on ehdottomasti sen arvoista.
Sukuselvitys
| i: Brinemere Chocolate Sprinkle mkrj, 104 cm KTK-II, VVJ-II, YLA1, SHLA-I |
ii: Brinemere Fudge Pop evm | iii: Brittledrift Spring Wind evm |
| iie: Brinemere Daffodil evm | ||
| ie: Silkcairn Twinkle evm | iei: Riversummit Runaway evm | |
| iee: Silkcairn Tootsie evm | ||
| e: Juliet of Yearwood rnhkko, 103 cm VIR MVA Ch, KTK-II, VVJ-II, KRJ-I, VVJ-AB |
ei: Lexington of Yearwood evm | eii: Cadwell Remington evm |
| eie: Hopton Arlanda evm | ||
| ee: Yasmine of Yearwood evm | eei: Campcroft Cadet evm | |
| eee: M.S. Valentine evm |
Kilpailutulokset
VVJ valjakkoajo - 41 sijoitusta
06.04.2018 Breandan, noviisi kestävyyskoe yksilöille, 4/30 |
KRJ kouluratsastus - 33 sijoitusta
23.04.2018 Vuorna, Helppo B, 3/30 |
Valjakkoajovalmennukset
17.6.2018 Crimisin valmennus
Olin suorastaan onnesta soikeana, kun pääsin lukuisten hevosten jälkeen valmentamaan shetlanninponeja Huovilan Ratsutilalle. Idyllinen talli Pohjanmaalla oli mitä ihanin paikka viettää maanantai-iltaa yhden lempparirotuni parissa. Ensimmäinen poni oli kaunis hiirakko Huovilan Si Jolie. Koostaan huolimatta Jolie oli tamma isolla T:llä, se tuli selväksi heti kättelyssä. Leperrellessäni uudelle tuttavuudelle sen korvat painuivat luimuun - ei mikään lastenponi siis. Kärryillä istuva JP pyöritteli silmiään ja naurahti, kannustaen tamman käyntiin. Huvittuneena hymähtäen talsin kentän keskelle ja jäin seurailemaan valjakon alkuverryttelyä.
Jolie vaati tekemistä ripeällä tahdilla – muutoin poni alkoi keksiä sitä itse. Kesäisestä heinämahasta huolimatta tamma liikkui energisesti. Eteen sitä ei tarvinnut pyytää, vaan ohjastaja saattoi keskittyä liikkeen kokoamiseen ja suuntaamiseen. JP:ltä se sujui; hän oli selkeästi ajanut tätä neitiä vähän enemmänkin.
Valmennuksen aikana kävimme läpi noviisi-tason kouluohjelmaa, joka sisälsi jonkun verran ravia. Jolie pääsikin kunnolla hommiin, kun valjakko hioi voltteja, kokorataleikkaa ja kolmikaarista kiemurauraa. Otettiinpa treenin aikana myös pätkä laukkaa. Kumpikaan askellaji ei tuottanut motivoituneelle ponille ongelmia. Valmis kilparadoille siis, valmentaja kiittää ja kuittaa!
25.7.2018 Hazelin valmennus
Suloisen pieni ja pyöreä, väritykseltään hiirakko shetlanninponitamma sekä jo tutuksi tullut JP etenivät hyvää vauhtia ravissa ympäri kenttää, kun saavuin aidatun alueen laidalle. Työskentelyä ei tarvinnut seurata kovinkaan kauaa, jotta huomasi Jolien olevan varsin ponimainen tapaus. Tamma eteni kuitenkin reippaassa tempossa ilman ylimääräistä patistamista ja JP saikin keskittyä lähinnä keskimään ponille kokoajan lisää tekemistä.
Koska Jolien kapasiteetti valjakkoajon puolella riitti noviisi-tasolle asti, kuului valmennuksen ohjelmaan lähinnä siirtymisiä ja ympyröitä. Tarkoituksena oli saada poni liikkumaan kuuliaisesti ohjastajan avuilla. Valjakolla ei näyttänyt olevan varsinaisia ongelmia koko valmennuksen aikana, vaikka Jolie olikin varsin ripeä liikkeissään ja saattoi olla JP:n kanssa vähän eri mieltä teiden suoritustavoista. Tamman esitettyä varsin ripeät laukkapätkät voitiin pikku hiljaa lopetella valmennusta, josta tuntui jäävän loppujen lopuksi positiivinen mieli niin ohjastajalle kuin ponillekin.
27.7.2018 Eepu Kettulan valmennus
Olimme juuri JP:n kanssa lopetelleet Juliet-tamman valmennusta, kun tallityttö toikin JP:lle valmiiksi verrytellyn Julietin jälkeläisen Jolien kärryineen. Joliesta huomasi saman tien, ettei se tänään ollut työskentelytuulella, se otti jo pelkästään käynnissä sivuaskelia. En yhtään syyttänyt ponia, näillä helteillä itseänikään ei olisi huvittanut tehdä typeriä temppuja kärryt perässä. Päätimme pitää myös tämän valmennuksen lyhyenä, päätavoitteena oli suorittaa annetut tehtävät onnistuneesti.
Aloitimme suunnanvaihdoilla ravissa. Jolie liikkui hyvin eteenpäin, mutta se oli todella säpsyllä tuulella ja säikkyi nurkissa lymyäviä pikku-ukkoja (joita ihme kyllä minä tai JP emme nähneet). JP saikin välillä tasata kärryjen tasapainoa Jolien yhtäkkiä hidastaessa vauhtia tai ottaessa sivuloikkia. JP sai kuitenkin ponin kuuntelemaan ja suunnanvaihdot alkoivat pian sujumaan kohtuullisen nopeasti.
Päätimme vielä treenata väistöjä hetken aikaa. Raahasin puomeja pituussuunnassa keskelle kenttää, valjakon tehtävä oli väistää uralta puomille, kulkea hetki keskiuralla suoraan, ja sitten tehdä väistöt takaisin uralle. Alkuunsa pikkutamma hieman nurkissa säpsyi eikä keskittynyt, mutta JP tunsi poninsa ja osasi ilmeisesti painella oikeista nappuloista ja sai Jolien rauhoittumaan. JP:llä oli avut hieman hukassa, mutta neuvoillani alkoi homma sujumaan kumpaankin suuntaan. Ravissa ensimmäiset väistöt olivat vähän sinnepäin, mutta lopulta nekin alkoivat sujumaan hyvin. Päätimme lopettaa valmennuksen tähän, sillä JP oli todella tyytyväinen suoritukseen. Annoin vielä kummastakin valmennuksesta palautteen ja summasin, mitä asioita kannattaisi vielä hioa tulevaisuutta ajatellen.