Fellbury Stud
Etusivu Esittely Toiminta Shetlanninponioriit Shetlanninponitammat

VIR MVA Ch Fellbury Islay Rose KTK-II, VVJ-I, KRJ-II, SHLA-I

✝ RIP 30.6.2019 - 6.9.2022

Syntynyt 30.6.2019, Iso-Britannia
Rekisterinumero VH19-017-0314
Valjakkoajopainotteinen / noviisi

Shetlanninponitamma
Runikko, 94 cm

Kasvattanut JP, Fellbury Stud
Omistaa JP (VRL-01948), Fellbury Stud

Sukulaiset

i: Mangon Little Lion
rtpäis, 96 cm
(VIR MVA Ch), KTK-I
ii: Devils Earth To Enzo
hprn, 90 cm
KTK-III
iii: Wiltshire Kenzo
hprn, 101 cm
Ch, KTK-II, VVJ-I
iiii: Wiltshire Kaylpso evm
hprn, 102 cm
iiie: Wiltshire Windi evm
rn, 100 cm
iie: Maisie v. St. Biervliet
vkk, 91 cm
iiei: Astor v. St. Biervliet evm
rt, 100 cm
iiee: Macy v. St. Biervliet evm
vkk, 90 cm
ie: Mangon Millennium Star
rnpäis, 93 cm
VIR MVA Ch, KTK-I
iei: Kuuhaman Hile
hprn, 95 cm
ieii: Appletree's Grizzly evm
tunt
ieie: Kuuhaman Briljantti evm
tunt
iee: Wigglytuff v.d. Spik
rtpäiskrj, 90 cm
ieei: Tumba of Wulfhall evm
tunt
ieee: Jigglypuff v.d. Spik evm
tunt
e: Huovilan Idalia
rnpäis, 104 cm
KTK-II, VVJ-II, KRJ-II
ei: Hollymoss Calvin
mpäis, 96 cm
Ch, KTK-II
eii: Skelberry Juniper
mpäis, 90 cm
VIR MVA Ch, KTK-I
eiii: Skelberry Monet evm
tunt
eiie: Chamomile of Wildwood evm
tunt
eie: Givenchy van de Vossenkamp
m, 95 cm
KTK-II
eiei: Libero van de Vossenkamp evm
tunt
eiee: Audurn van de Vossenkamp evm
tunt
ee: Mangon Indian Red
rn, 105 cm
VIR MVA Ch, KTK-I, VVJ-II
eei: Huxter Comet Tail
prn, 99 cm
VIR MVA Ch, KTK-II
eeii: Balsdean Red Ribbon evm
tunt
eeie: Huxter Autumn Gem evm
tunt
eee: Scarlet of Wildwood
m, 104 cm
Ch, KTK-II
eeei: Bilberry of Wildwood evm
tunt
eeee: Passion of Wildwood evm
tunt

Jälkeläiset

synt. 11.09.2019 she-o Fellbury Gold Digger isä Fellbury Skip Jive om. Maybeck Stud
synt. 20.02.2020 she-t Fellbury Melon Rose isä Wyat One In A Melon om. Fellbury Stud

Luonnekuvaus

Ketterä Kerttuli on minun unelmieni poni. Sillä on aivan valloittava suku ja sitäkin valloittavampi sielu. Kerttu on sellainen alati utelias poni, joka tyrkyttää itseään jokaiselle ihmiselle ja hevoselle rapsuteltavaksi. Jos tahdot käydä noutamassa laitumelta yhden ponin, niin saat aina Kertun kylkiäiseksi. Se seuraa ihmisiä kuin hyttynen. Missä ikinä oletkaan, niin huomaat pian Kertun kipittelevän kannoillasi.

Vaikka Kerttu onkin vallan aktiivinen ja eläväinen poni, se ei ole kuitenkaan mikään ihanan lempeä sylikoira. Kerttu on jokseenkin temperamenttinen tamma, joten sitä ei voi hurmaavasta sosiaalisuudestaan huolimatta tyrkätä ihan minkä tahansa kakaran käsiin. Kerttu tykkää vetää herneen nenään varsin tavallisista asioista ja esimerkiksi paikallaan seisominen pitkiä aikoja aiheuttaa tammassa levottomien jalkojen syndroomaa. Siinähän sitä sitten koittaa väistellä Kertun heiluvaa pyllyä ja huiskivaa häntää pienessä karsinassa, kun ruunikko koittaa koko ajan vaihtaa paikkaa. Jos komennat liian kovasti, Kerttu loukkaantuu. Niin, ja jos komennat Kerttua, älä komenna sormet sen hampaiden lähellä.

Kerttu on sellainen pieni viipottajakiituri, että sillä voisi olla käyttöä raviradoillakin. Me olemme kuitenkin valitettavasti kahlinneet tamman vetämään kärryjä tylsällä kouluradalla. Kerttu on siedettävän älykäs poni ja se on kyllä oppinut väistöt sun muut hömpötykset jo nuorena, mutta se vaatii oikean ekspertin saada Kerttu esittämään nämä vääntelyt tylsällä kentällä. Ja vielä sen näköisesti, että Kertulla olisi oikeasti hauskaa. Kerttu on enemmän omiaan tarkkuus- ja kestävyyskokeissa. Ai miten hauskaa on painella täyttä päätä tukka hulmuten, välillä jopa vähän esteitä väistellen ja pujotellen. Näissä osakokeissa Kerttu on ihan oikeasti onneissaan, mutta koulukokeet tammalta onnistuvat hyväksyttävästi vain parhaiden ohjastajiemme kanssa.

Kisapaikat eivät aiheuta Kertussa liikaa harmistusta. Kiireiset aikataulut ja lukuisat ihmiset ja ponit eivät stressaa Kerttua, vaan suorastaan päinvastoin. Verryytelyssä Kerttua saa usein jopa muistuttaa keskittymään, kun se välillä jää kyttäämään innoissaan muita poneja. Jep, kisoista tämä tamma ei huolestu, mutta kisoihin asti pääseminen on sitten asia erikseen. Traileri on Kertun perivihollinen ja pitkään paikallaan seisoskelu pesupaikalla, puunattavana tai letitettävänä saavat Kertun käymään ylikierroksilla.

Kilpailutulokset

VVJ-valjakkoajo - vt. 4/3 (1462.9 p.)

Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 p.
Nopeus ja kestävyys 0.00 p.
Kuuliaisuus ja luonne 744.67 p.
Tahti ja irtonaisuus 0.04 p.
Tarkkuus ja ketteryys 718.23 p.

NJ-näyttelyt - 4 sertiä

02.09.2019 Maybeck Stud, BIS4 - MVA-SERT (pt. Miia-Maria)
05.09.2019 Fellbury Stud, 2/12 - irtoSERT (pt. Vibaja)
30.10.2019 Maybeck Stud, 2/8 - irtoSERT (pt. Dimma)
23.04.2020 Susiraja, BIS13 - MVA-SERT (pt. Lissu T.)

KRJ-arvokilpailut - 2 sijoitusta

30.06.2019 KRJ Cup, Helppo D, 6/116
31.08.2019 KRJ Cup, Helppo C, 2/102

Päiväkirja

3.6.2020 - Treffit koulukisoissa

Inspiraatio tarinaan otettu Hiivurin Suomenhevosten KRJ-tarinakoulukilpailun tehtävänannosta: "Olet ottanut kisoihin mukaan kisahoitajan. Kirjoita teksti kisasuorituksesta hänen näkökulmastaan. Onko hoitajallasi tapana analysoida tuomarin tapaan hoitohevosensa jokaiset liikkeet vai meneekö radan seuraaminen lähinnä sormien välistä vilkuillen ja täristen? Vai eikö hoitaja ollutkaan kentän laidalla tsemppaamassa, mitä tapahtui?". Tarina kirjoitettu Kertun kisaajan Ainon näkökulmasta, ei tehtävänannon mukaan apurin näkökulmasta.

18-vuotiaasta asti minua on peloteltu, että Tinder-treffeillä ei tapaa kuin pinnallisia peluripoikia. En ole koskaan kuullut ainuttakaan positiivista sanaa niistä miehistä, joita löytyy pyyhkimällä tämän surullisenkuuluisan deittailusovelluksen käyttöliittymää. 24-vuotiaana ikisinkkuna päätin kuitenkin kaikista varoituksista huolimatta antaa Tinderille mahdollisuuden, ja voi pojat, mikä onni minua potkaisi. Päädyin matchaamaan komean Daniel-nimisen nuoren miehen kanssa. Tapasimme ensi kertaa lämpimänä kesäiltana pientä lampea ympäröivällä lenkkipolulla, toisilla treffeillä kävimme huvipuistossa, kolmansilla moottoriveneajelulla… Kylläpä onnistuin pistämään katkerille kavereilleni jauhot suuhun: minähän olin löytänyt täydellisen miehen Tinderistä!

Neljänsillä treffeillämme teimme jotain vähintäänkin ainutlaatuista: lähdimme yhdessä kouluratsastuskisoihin! Daniel lupasi tulla pitämään minusta ja erityisesti ratsustani Kertusta huolta kisapaikalle. Vaikka Daniel ei ollut koskaan aikaisemmin ollut tekemisissä hevosten kanssa, niin hänestä oli kyllä kisapaikalla hyötyä. Hän auttoi tavaroiden kanssa ja piteli Kerttua minun rampatessani kansliassa (tosin hän kertoi Kertun koittaneen vähän ottaa maistiaista hänen sormistaan). Lähdin tekemään suoritusta Kertun kanssa korvasta korvaan ulottuva hymy kasvoillani.

Helppo C-ratamme Kertun kanssa sujui erittäin hyvin. Kerttu liikkui tyypilliseen tapaan verkkaasti ja herkästi ja muutama pätkä meni niin hyvin, ettei Kerttua shettikseksi uskoisi. Radan jälkeen olin vielä iloisempi kuin sitä ennen, jos mahdollista, ja lähdimme etsimään Danielia tallipihalta. Mutta, mitäpä silmäni näkivätkään. Daniel löytyi, mutta hän oli naurattamassa jotain toista tyttöä verryttelyalueen ulkopuolella! Seurasin tilannetta hetken epäuskoisena sivusta, ja näin, kun he ilmeisesti vaihtoivat puhelinnumerot keskenään. Tässä vaiheessa päätin, että tuo luihusmies saa tulla bussilla takaisin kaupunkiin. Sain Danielilta muutaman vihaisen puhelun ja viestin tämän jälkeen. Mitä voin sanoa – minun kanssani ei kannata pelleillä. Vaikka suhde Danielin kanssa päättyikin lyhyeen, olin kuitenkin iloinen minun ja Kertun radasta. Miehet ehkä pettävät, mutta Kerttu ei.

Kirjoittaja: omistaja

Valjakkoajoavalmennukset

9.11.2019 - Sigurin valmennus

Kertulla oli takanaan jo hieno valjakkoura. Se oli sijoittunut monissa kilpailuissa, mutta matkan varrelle oli mahtunut myös epäonnistuneita kisamatkoja. Yksi niistä oli viime viikolla, kun koulukoe meni sekä ohjaajan että hevosen osalta aivan penkin alle. Siitä innostuneena olin opetellut edellisen kisan kouluohjelman ulkoa, ja lähdimme tänään kaksikon kanssa harjoittelemaan sitä uudestaan alusta asti.

Aino oli varustanut Kertun jo valmiiksi ajokuntoon, kun saavuin tallille. Tervehdin ohjastajaa, ja lähdimme yhdessä kävelemään kohti suurta ruohokenttää. Pyysin Ainoa lämmittelemään ensin siirtymisillä sekä kiemurauralla käynnissä. Lopulta lähdimme tekemään hieman ympyräkahdeksikkoja, kunnes Kerttu alkoi olla kunnolla vetreytynyt ja sen askeliin alkoi tulla liikettä.

Aloitimme kouluohjelman tuttuun tapaan valjakon tullessa harjoitusravista lyhyen sivun puolivälistä tervehdykseen. Aino lähti ohjaamaan oikeaoppisesti Kerttua pitkää uraa pitkin harjoitusravissa lyhyelle sivulle, jolla tehtiin ympyrä. Jo tässä vaiheessa valjakosta huomasi hieman jännitettä, ja Kerttukin tuntui hieman lämpenevän. Pyysin Ainoa jatkamaan hetken aikaa ympyrällä, jotta Kerttu rauhoittuisi keskittymään, ja hiljalleen tamma tuntui olevan jälleen hyvin avuilla. Valjakko jatkoi suunnanmuutoksella ja teki toisella päädyllä jälleen ympyrän, joka onnistui jo paljon edellistä paremmin. Sen jälkeen edessä oli temponlisäys, joka itsessään sujui todella hyvin, mutta Kerttu ei meinannut rauhoittua enää takaisin harjoitusraviin. Sillä tuntui olevan aivan liikaa energiaa. Pyysin Ainoa kulkemaan hetken aikaa kenttää ympäri reippaassa ravissa, jotta Kerttu hieman väsyisi ja mahdollisesti kuuntelisi jälleen paremmin. Se kuitenkin tuntui jäävän tänään vain toiveajatteluksi, kun valjakon menoa katsoi.

Vuorottelimme sekä laukka- että ravitehtävillä sen mukaan, kuinka paljon virtaa Kertulla tuntui olevan. Lopulta se tuntui tajuavan, ettei rynnistämisellä saavuteta mitään, ja alkoi palautua jälleen kuulolle. Pääsimme suorittamaan ohjelman pysähdyksineen ja kiemuraurineen loppuun.

Jatkoimme valmennusta rauhallisesti käynnissä tehden paljon pysähdyksiä, jotta Kertun energiatasot eivät enää nousisi. Teimme ohjelmaa alusta loppuun asti käynnissä, ja sekä ohjauksessa että hevosen ja ohjastajan välisessä yhteistyössä ei tuntunut olevan mitään vikaa. Aino osasi rauhoitella tammaa, ja käännökset sujuivat todella hyvin. Kertun askeleetkin näyttivät hyviltä, vaikka niistä hieman paistoikin läpi eteenpäinpyrkivyys – onneksi senkin pystyi kääntämään hyväksi asiaksi.

Valmennuksemme loppuvaiheilla jatkoimme vielä rauhoittavia tehtäviä sekä erilaisia peruutus- ja pysähdysharjoituksia. Kerttu oli rauhoittunut lopputuntia kohden paljon, mutta emme päässeet käymään läpi kisaohjelmaa tarkoituksen mukaisesti. Ehdotin Ainolle kuitenkin ensi kerralla käymään Kertun kanssa harjoittelemassa kestävyysjuoksuosuutta ennen valmennusta, jotta tamma saisi ylimääräiset energiat kohdistettua olennaiseen ja jaksaisi sitten keskittyä kouluohjelmaan paremmin. Hiljalleen annoin valjakolle luvan pitkiin ohjiin, kiitin Ainoa valmennuksesta ja lähdin heidän kanssaan suunnistamaan takaisin tallille.