Fellbury Stud
Etusivu Esittely Toiminta Shetlanninponioriit Shetlanninponitammat

VIR MVA Ch Robina v.d. Zanneshof KTK-I, VVJ-I, SHLA-I

Syntynyt 8.3.2014, Suomi
Rekisterinumero VH14-017-0576
Valjakkoajopainotteinen / noviisi

Shetlanninponitamma
Musta, 92 cm

Kasvattanut Cynoria, Zanneshof Shetlands
Omistaa JP (VRL-01948), Fellbury Stud

Sukulaiset

i: Randon vom Liliebloom
m, 99 cm
Ch, SHLA-II, YLA2
ii: Knuffel vom Liliebloom
prn, 101 cm
iii: Raccoon Rowspan evm
trn, 104 cm
iie: Princess Sparkle evm
mrn, 100 cm
ie: Nessaja vom Liliebloom
m, 98 cm
iei: Yngård Antabus evm
tunt
iee: Raccoon Camilah evm
tunt
e: Remukylän Riina
rtkrj, 92 cm
SHLA-II, YLA2
ei: Holmebacks Rasmus
vkk, 94 cm
eii: Rainhill's Rascal evm
tunt
eie: Holmebacks Eina evm
tunt
ee: Grungubbens Reika
m sb, 85 cm
eei: Theon evm
tunt
eee: Grungubbens Taiga evm
tunt

Jälkeläiset

synt. 31.12.2018 she-o Huovilan Weston isä Wyat Weasley om. Ceiriosen
synt. 25.03.2019 she-o Huovilan Robin isä Mangon Prestige om. Fellbury Stud
synt. 03.06.2019 she-o Huovilan Robocop isä Hwai Xenomorphic om. Burbacka
synt. 20.06.2020 she-t Fellbury Black Ruby isä Päivärinteen Maestro om. Fellbury Stud
synt. 28.06.2020 she-o Fellbury Lumos isä Hollymoss Nox om. Blackton Shetlands

Luonnekuvaus

Robinan löysin sattumalta Moondancen ponimyynnistä muuan kesäkuisena iltapäivänä. Monen shetlanninponin joukosta Robina hurmasi minut välittömästi hienon sukunsa ja kauniin ulkomuotonsa takia. Päädyin katselemaan videoita Robinasta kilpakentillä ja totesin myyjän olevan pöpi päästään - kuka nyt tällaisen kultakimpaleen möisi? Tarjosin Robinalle oitis kotia Huovilasta, ja sain samana päivänä tiedon siitä, että tamma lähtee meille. Odotellessani Robinan traileria viikon päästä tallipihassa odottelin innolla ensinäkemistä ihanan unelmaponini kanssa. Yllätys oli suuri, kun trailerista peruutti äkäisesti ulos pieni kiukkuuntunut tamma, joka ei ollut järin innoissaan muutosta. Robina paljastui melkoisen temperamenttiseksi tammaksi, mutta sentään video jonka näin, ei ollut huijaus - Robina on äärimmäisen hyvä kilpaponi.

Robina on melkoisen kova pala purtavaksi jopa kymmenisen vuotta shetlanninponeja kasvattaneelle konkarille. Äkäinen Robina tykkää omasta rauhastaan, ja liian nopeasti ja lähelle sen personal spacea yrittävät ihmiset ja ponit saavat äkkiä nähdä vilauksen tamman purukalustosta. Robinan karsinaan onkin syytä yrittää sisään leipälahjuksin, sillä kylmiltään paikalle marssiminen takaa sen, että tamman saa pahalle päälle jo kättelyssä. Robina sopi aina sitoa kiinni harjauksen ajaksi, sillä vapaana ollessaan ei voi koskaan aavitaa, minne tamma pyörähtää tai minkä sen neljästä kaviosta saa reiteensä. Satuloinnin ja valjastuksen ajan on kuitenkin suotavaa edetä hitaasti mutta määrätietoisesti, sillä liian rivakka satulavyön kiristys ei ole Robinan mieleen.

Reipas Robina liikkuu eteenpäin vauhdikkaasti ja tyylikkäästi - lopulta. Ensikertalaiset Robinan selässä joutuvat useimmiten oikealle rodeoajelulle, sillä vähänkin epävarma tai osaamaton ratsastaja laukaisee Robinassa pienet villiponinvaistot. Robina ei kuitenkaan ole mikään täysi hunsvotti, joten asiansa osaava ratsastaja taistelee alkuvaikeuksien läpi hammasta purren ja rautalangasta vääntäen, kunnes Robina kyllästyy pelleilyyn ja tahtoo alkaa hommiin. Tuttujen ratsastajien kanssa Robina usein jättää alkupelleilyt väliin kokonaan. Kun Robinan saa kuulolle, voi tie kohti menestystä alkaa. Robina on hyvin kevyesti ja tahdikkaasti liikkuva poni, joka on päättänyt, että hänen kokonsa ei missään nimessä estä häntä liitelemästä ylväästi kaula kaarella kuin mikäkin friisiläinen. Robinan kanssa voi löytää aivan uusia ulottuvuuksia erityisesti valjakkoradoilla, joissa koulu- ja tarkkuusosuudet saavat tamman loistamaan. Reipas Robina ei pelkää uusia paikkoja tai kilpatilanteita - tämä yhdistettynä luottamukseen, joka Robinalla ja sen vakioratsastajalla tai -ohjastajalla on, enteilee lähes aina tyylikästä suoritusta.

Kilpailutulokset

VVJ-valjakkoajo - vt. 4/3 (1459.81 p.)

Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 p.
Nopeus ja kestävyys 0.00 p.
Kuuliaisuus ja luonne 938.67 p.
Tahti ja irtonaisuus 517.26 p.
Tarkkuus ja ketteryys 521.14 p.

NJ-näyttelyt - 4 sertiä

22.11.2018 Husgård, 2/12 - irtoSERT (pt. birdie)
31.01.2019 Adina, 2/12 - irtoSERT (pt. birdie)
02.03.2019 Maybeck Stud, BIS4 - MVA-SERT (pt. Sorel)
31.03.2019 Susiraja, BIS7 - MVA-SERT (pt. Lissu T.)

Päiväkirja

31.1.2019 - NJ-näyttelyt Adinassa

Tänään me kävimme Robinan kanssa näyttäytymässä Adinan NJ-näyttelyissä. Näyttelyssä oli paljon luokkia oreille, tammoille, ruunille ja varsoille, mutta tällä kertaa päätimme lähteä matkaan vain Robinan voimin, vaikka alun perin suunnittelimme tälle päivälle Jullen näyttelydebuuttia. Keskeä talvella järjestettävien näyttelyiden suurin vitsaus on tietysti talvikarva, jonka kanssa erityisesti Robina näyttää aivan eri ponilta kuin kiiltävässä kesälookissaan. Onneksi Robinan karva kasvaa varsin tasaisesti, joten mitään tarvetta klippaukselle ei ollut - perinpohjainen shampoopesu oli kuitenkin to-do -listalla ensimmäisenä. Talvikarvashettikseksi Robinasta tuli lopulta ihan hyvän näköinen, kun saimme sen takkutukankin auki ja puhtaaksi. Tuomaritkin taisivat olla samaa mieltä, sillä Robina sijoittui lopulta luokkansa toiseksi kahdestatoista tammasta (luokan voitti toinen musta Zanneshof-tamma). Vaikka Robinan käytöksessä on edelleen parantamisen varaa kehässä, niin sentään se on silti ulkonäkönsä puolesta kaunis ja tyylikäs poni.

Kirjoittaja: omistaja


25.11.2018 - Eka kerta

Robina on Huovilassa se kiukkuinen kuningatar, jonka kanssa saa aina olla varuillaan. Vääränlainen käsittely tai vaikka ihan vain ärsyttävä naamakin saa Robinan helposti huonolle tuulelle, eikä musta tammamme tällöin pelkää louskutella hampaitaan uhkaavasti irvistellen. Muutaman tallityttömme sormeen tai reiteen Robina on pari kertaa onnistunut näykkäisemään, mutta olin itse toistaiseksi selvinnyt naarmuitta – tähän päivään asti. Tänään minäkin päädyin Robinan torahampaiden uhriksi. Ja vielä varsin epäsopivassa tilanteessa.

Olimme ilmoittautuneet Valyrian Shetlandsin SHLA-rotunäyttelyyn usean ponin voimin. Meiltä oli Robinan lisäksi lähdössä esitettäväksi minitamma Manteli ja punarautias Dolly. Näyttelyretkelle nappasin mukaan tallityttömme Julian ja Liinun. Julia on esittänyt ponejamme monta kertaa, mutta Liinu oli vasta harjoitellut esittämistä kotona niillä vähän rauhallisemmilla otuksilla. Paikan päällä päätimme jakaa jokaiselle yhden tamman esitettäväksi. Yllättäen kumpikaan tytöistä ei ollut järin innoissaan Robinan esittämisestä, sillä esimerkiksi Julia oli jo aikoja sitten kyllästynyt Robinan kujeisiin. Liinu taas vetosi hänen kokemattomuuteensa, ja tahtoi mieluiten esittää lupsakan Dollyn. No, minä sitten otin rohkeasti Robinan itselleni – minähän sen olin ostanut, joten kai minä nyt sen voisin esittääkin.

Ennen Robinan luokkaa harjoittelimme käynnin ja ravin esittämistä lämmittelyalueella, sekä tietysti viilasimme myös poseerauksia rakennearvostelua varten. Robina tuntui olevan poikkeuksellisen hyvällä tuulella, mikä kummastutti sekä minua että Liinua ja Juliaa. Robina liikkui verkkaasti vierelläni ja seisoi paikallaan hievahtamattakaan, kun niin pyysin. Suuntasimme siis kehään luottavaisin mielin. Kehässä Robina esiintyi aivan yhtä mallikkaasti kuin harjoituksissakin, ja sain esittää näyttävän mustan tammani korvat suupielissä. Aivan nappisuoritus – Robina oli luokkansa paras ja siirtyisi BIS-valintoihin päivän päätteeksi! Myös Liinun esittämä Dolly voitti luokkansa ja tuli mukaan loppukehään.

Iltapäivällä oli lopulta BIS-kehän vuoro, jolloin minä ja Robina sekä Liinu ja Dolly siirryimme loppukehään kävelemään. Perinteisesti BIS-kehässä oli jokaisen luokan I-palkinnolla arvostellut luokkavoittajat, joita taisi olla meidän lisäksi ainakin kahdeksan. Yksi kerrallaan poneja tiputeltiin kehästä ulos, ja vain parhaat jäivät jäljelle. Myös Dolly heitettiin kehästä ulos ennen kärkiviisikkoa. Kun viisi parasta ponia oli jäljellä, asetti päätuomari ponit paremmuusjärjestykseen. Katselimme Robinan kanssa, kun BIS5-sijoittuneesta ylöspäin poneille tuotiin palkintoja ja onnitteluja. Kun huomasin, että lopulta minä ja Robina olimme viimeiset vailla palkintoa, ymmärsin meidän voittaneen koko näyttelyn! Halasin Robinan kaulaa ja taputin sitä isosti lavalle, kun päätuomari toi luoksemme valtavan kukkakimpun, kunniakirjan, kaulanauhan ja ruusukkeen. Pidellessäni kukkakimppua kyykistyin Robinan pään vierelle lässyttämään tammalle, että kuinka hieno hän on. Robina haisteli vimmatusti kukkapuskaa kädessäni, ja sitten aivan yllättäen puri minua sormesta. Parahdin ääneen ja vedin käteni pois Robinan pään läheltä. Tuomari käännähti katsomaan minua kysyvästi, mutta minä väänsin äkkiä hymyn takaisin kasvoilleni – tätä kunniaa ette meiltä ota pois!

Kirjoittaja: omistaja

Valjakkoajovalmennukset

12.4.2019 - Sorelin valmennus

Kolmantena valmennettavana oli vuorossa kaunis musta tamma, Robina. Poni venkuroi taluttajaansa vastaan heidän tultua kentälle. Jalat olivat levottomat, eikä poni olisi malttanut seistä yhtään paikallaan, joten nousin kärryille ja ei kun eteenpäin! Ponin käynti oli kiireistä ja vähän jännittynyttä. Ohjaksilla lähdin hakemaan tuntumaa ja asettelin ponia kumpaankin kierrokseen. Edellisiin verrattuna tämä poni oli todella energinen ja touhukas. Pyysin ponin raviin ja noh, todellakin sain sitä ravia. Robina ravasi ripeästi kaviouralla turpa pystyssä. Tein napakoita pidätteitä ja yritin saada ponin rauhoittumaan ja keskittymään, nyt emme ole ravikilpailuissa. Isot pääty-ympyrät sujuivat hyvin ja hiljalleen tamma alkoi kuuntelemaan ohjeita ja kulkemaan paremmalla liikkeellä. Se taivutti hyvin ja kantoi itseään oikein. Raviin löydettiin oikea tempo ja aloimme harjoittelemaan pujottelua. Vielä joutui vauhtia tiputtamaan, ettei kaarteet kasvaisi liian suuriksi. Hain tasaista liikkumista ja asettuvaa ponia, lopulta sen sainkin. Käynnissä liike oli vieläkin turhan kiireistä, se aiheuttaa ponille takajalkojen levitystä ja liike näyttää jäykältä taakapäin. Tämä on varmasti sellainen asia, jota voisi myös kotona ottaa huomioon ja harjoitella maltillisempaa ja rennompaa kävelyä. Tein pysähdyksen keskelle halkaisijaa ja pyysin ponia peruuttamaan. Hieman tamma kiukkuili vastaan heittäen päätänsä ja se yritti peruutta niin vinosti kuin mahdollista. Pyysin tammaa vähän eteenpäin ja sitten peruuttaan, nyt se sujui hyvin. Käsissäni on temperamenttinen mutta äärimmäisen kokenut valjakkoponi, joka liikkuu reippaalla otteella. Se saisi olla hieman kärsivällisempi ja maltillisempi, muuten oikein mainio!